Leviatan - olen nähnyt Jumalan!

Niilin krokotiili, joka ei välttämättä ole ihmiselle paras painikaveri
kuva wikimedia

Jumalan luontopuhe huipentuu Jobin kirjassa Leviataniin, jonka KR92 kääntää krokotiili.

Minä olen luonut krokotiilin

Voitko sinä koukullasi pyydystää krokotiilin?
Pitääkö siimasi sen kielen aloillaan,
sitooko ruokoköytesi sen kidan,
lävistääkö atraimesi sen leuan?
Rukoileeko se sinulta armoa,
yrittääkö se lepytellä sinua?
Suostuuko se sinun ehtoihisi,
antautuuko se orjaksesi ikiajoiksi?
Leikitkö sen kanssa niin kuin linnun kanssa
leikitään,
annatko sen tyttärillesi narusta talutettavaksi?
Käytkö siitä kauppaa toisten pyyntimiesten
kanssa,
meneekö se paloiteltuna myyntiin kauppiaille?
Isketkö sen kyljen täyteen väkärautoja,
lävistätkö harppuunalla sen pään?
Jos mielesi tekee käydä siihen käsiksi, ajattele, millainen kamppailu siitä nousee, ja jätä se rauhaan!
Älä kuvittele turhia:
sen pelkkä näkeminen paiskaa maahan kenet tahansa.
Ei pahinkaan hurjapää ryhdy sitä ärsyttämään.
Kuka voisi mitellä sen kanssa voimiaan!
Kuka siis voisi astua minun eteeni vaatimaan palvelusta palveluksesta? Eikö kaikki taivaan alla ole minun?
Puhun vielä sen jäsenistä,
sen voimasta, sen ihmeellisestä rakenteesta.
Kuka on murtanut sen kaksoispanssarin,
kuka on viiltänyt siltä puvun auki?
Kuka on avannut ammolleen sen kidan?
Sen hampaat herättävät kaikissa kauhua.
Sen selkää kattavat panssarikilvet
kuin piinkovat sinettirivit.
Ne ovat tiiviisti kiinni toinen toisessaan,
edes tuuli ei pääse niiden väliin.
Ne niveltyvät toisiinsa kuin liimattuina, koskaan irtoamatta.
Kun se aivastaa, näkyy leimahdus.
Sen silmät hehkuvat kuin aamuruskon säteet.
Sen kidasta lyövät lieskat,
tulikipunat sinkoilevat ilmaan.
Savu suitsuaa sen sieraimista
niin kuin tulella kiehuvan padan alta,
kun tulta lietsotaan.
Sen henkäys sytyttää hiilloksen liekkeihin, tulenlieska iskee sen suusta.
Sen kaula uhkuu voimaa,
sen edellä leviää kauhu.
Jäntevät ovat sen vatsan lihakset,
kovat kuin metalli, eivät ne anna myöten.
Kiveä on sen sydän,
kuin myllyn pohjakivi, liikkumaton ja kova.
Kun se nousee esiin, rohkeimmatkin kauhistuvat ja pakenevat kuohuvasta vedestä.
Jos siihen osuu miekka, terä murtuu.
Ei siihen pysty keihäs, ei nuolenkärki eikä kivi.
Pelkkää olkea on sille rauta,
kuin lahoa puuta on sille pronssi.
Nuoli ei aja sitä pakosalle,
olkipalloja ovat sille lingon kivet,
kuin heinänkorsi on sille nuija, miekan kalskeelle se vain nauraa.
Sen vatsapuoli on täynnä teräviä nystyjä,
jäljet rannan liejussa ovat kuin äkeen jäljet.
Se panee syvyydet kiehumaan niin kuin pata
kiehuu,
virta pärskyy sen ympärillä kuin tulikuuma rasva.
Sen perässä kimaltaa vaahto hopeisena kuin vanhuksen hiukset.
Ei ole sille vertaa maan päällä!
Luoja jätti sen pelkoa vaille.
Vahvimpiakin se ylväänä katsoo. Se on kaikkien petojen kuningas.
Job 40:25-32, 41

Tämän jumalallisen luonto-ohjelman jälkeen Job sanoo merkillisesti "Nyt silmäni ovat nähneet sinut"

Silloin Job sanoi Herralle:

-- Nyt minä ymmärrän, että kaikki on sinun
vallassasi
eikä mikään suunnitelmasi ole mahdoton
sinun toteuttaa.
Sinä kysyit: "Kuka on tämä,
joka näin peittää minun tarkoitukseni
mielettömillä puheillaan?"
Minä se olen. Olen puhunut mitään ymmärtämättä
asioista, joita en käsitä --
ne ovat minulle liian ihmeellisiä.
Sinä sanoit: "Kuuntele nyt, kun minä puhun.
Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat."
Vain korvakuulolta sinut tunsin.
Nyt ovat silmäni nähneet sinut.
Sen tähden minä häpeän puheitani ja kadun niitä tomussa ja tuhkassa.
Job 42:1-6, 41

Mikä peto?
Jobin kirjassa on sana Leviatan Job 40:20. Alexandrian juutalaiset käänsivät sanalla lohikäärme, ei krokotiili, ja Hieronymos säilytti sanan Leviatan eikä kääntänyt sitä krokotiiliksi. Samoin KR 1933 säilyttää sanan Leviatan, mutta KR 1992 käyttää sanaa krokotiili.

Itse asiassa harva - jos yksikään muu? - raamatunkäännös käyttää sanaa krokotiili KR 1992 tapaan. Syynä voi olla kuvaukseen sisältyvä jakso, jossa tämä eläin syöksee tulta ja kipinöitä suustaan.

Kun se aivastaa, näkyy leimahdus.
Sen silmät hehkuvat kuin aamuruskon säteet.
Sen kidasta lyövät lieskat, tulikipunat sinkoilevat ilmaan.
Savu suitsuaa sen sieraimista niin kuin tulella kiehuvan padan alta,
kun tulta lietsotaan.
Sen henkäys sytyttää hiilloksen liekkeihin, tulenlieska iskee sen suusta.
Job 41:10-13

Asia on melko laaja, joten kirjoitin siitä erillisen tekstin Raamattu blogiin.