Newton ja Suuri Vieterinvetäjä (2)

Leibnitzin muotokuva n. 1700
öljymaalaus C.B. Francke
kuva wikimedia

Nerokas saksalainen filosofi ja matemaatikko Gottfried Wilhelm von Leibnitz (1646-1716) edustaa loogista ja rationaalista filosofin jumalakuvaa: Jumala on niin suuri ja älykäs, että Hän välttämättä luo täydellisen maailman, joka ei edellytä Häneltä mitään väliintuloa.

Tämä syvällinen ajatus lienee paljolti perustana aikamme sekulaarille maailmankuvalle - vaikka Jumala olisikin luonut maailman, kuten väitetään, sillä ei ole mitään käytännön merkitystä. Maailma on se kuuluisa Könnin kello ja Jumala se suuri Kelloseppä, mekanistinen itsestään lakiensa ja määräystensä mukaan toimiva systeemi.

Ateisti vie Leibnitzin ajatuksen pykälää pitemmälle, tutkitaan luonnonlakien alaista maailmaa eikä jauheta huuhaata jostain Luojasta tai jumalista.

ID linjalainen vastaa tähän, että ei mitään huuhaata vaan kuten Newton sanoi, emme voi oikein ymmärtää luontoa, jos pidämme Jumalaa sivustatarkkailijana tai Olemattomana Oskarina.

Eikö niin?


Newton ja planeettojen liike
Emme voi vähätellä Newtonin ymmärrystä planeettojen liikkeestä - ihmiskunnan jalosta joukosta ensimmäisenä hän oivalsi painovoiman merkityksen ja kirjoitti tarkasti ja matemaattisesti painovoiman vaikutuksesta.

Aristoteles osasi kyllä selittää, miksi omena putoaa. Hänen menetelmänsä on perustavan tärkeä: luokittelu (classification). Omena putoaa, koska "sen paikka on alhaalla". Tämä oli piisannut Euroopassakin aina Newtoniin asti.

Joten ei Sir Isaac Newton mikään huuhaa palkintoehdokas ole. Mutta hän ei laisinkaan pitänyt Leibnitzin kuvaamasta täydellisen Jumalan luomasta täydellisestä kellopelistä. (Newton ja Leibnitz riitelivät muutenkin jatkuvasti, kenelle kunnian kukko laulaa matematiikan yhtälöiden ratkomisesta.)

Newton ei hyväksynyt ajatusta, että täydelliset luonnonlait ohjaavat kaikkea ilman Jumalan väliintuloa. Esimerkin hän löysi planeettojen liikkeestä

For while comets move in very eccentric orbs in all manner of positions, blind fate could never make all the planets move one and the same way in orbs concentric, some inconsiderable irregularities excepted which may have arisen from the mutual actions of comets and planets on one another, and which will be apt to increase, till this system wants a reformation.
Newton, 1706 Opticks (2nd Edition), quoted in H. G. Alexander 1956 (ed): The Leibniz-Clarke correspondence, University of Manchester Press.

Tässä on merkittäviä kohtia aikamme ID ajattelun kannalta

• Sokea kohtalo (fortuna, sattuma) ei mitenkään voi saada aikaan planeettojen havaittavaa liikettä yhden ja saman pisteen (auringon) ympäri. 
• Planeettojen keskinäiset voimavaikutukset aiheuttavat jatkuvasti lisääntyvää epäsäännöllisyyttä, joka edellyttää systeemin tilan palauttamista (reformation).

Newton uskoi, että planeettojen liike edellytti Jumalalta jatkuvaa ylläpitoa. Tätä ajatusta Leibnitz vertasi kirjeessä Karoliinalle jumalalliseen kellon vieterin vetämiseen

Sir Isaac Newton and his followers have also a very odd opinion concerning the work of God. According to their doctrine, God Almighty wants to wind up his watch from time to time: otherwise it would cease to move. He had not, it seems, sufficient foresight to make it a perpetual motion. Leibniz, first letter, in Alexander 1956, p. 11.

Slap, slap!

kirjoitussarjani perustana on wikipedian artikkeli Newtonin uskonnollisista käsityksistä