 |
| Nahkiaisen ja sammen alkiot, oikealla hiiren kuva Copyright Brian Metscher/Aaamulehti |
Eräänlainen osittainen vastaus Vesa Vanhalakan Miksi parilliset raajat? kysymykseen on seuraavanlainen (vai onko, päätä sinä!)
 |
| Sikiön kehityksen (dev) vaiheita kuva Sanders |
Kaikki seitsemisen miljardia maapallolla elävää ihmistä on elänyt naisen kohdussa alkion asteittaisen kehityksen (dev ei evo!). Olemme alkuvaiheessa saaneet kolme pintaa, joista sitten kehomme eri osat, raajat mukaanlukien, ovat miljoonen muiden ihmisalkioiden tavoin alkaneet saada aivan määrättyjä meille kovin tuttuja muotoja.
Miksi?
Kuten Κέρβερος muistuttaa, alkio sisältää jollain tavoin sikiön kehitysradan informaation, jota sen kehitys (dev) noudattaa ja joka toimii yhdessä äidin kohdun sisältämän informaation kanssa tuottaen tiedosta orgaanisen elämän käsinkosketeltavaa todellisuutta. Ajatus, idea, informaatio, muotoutuu aineeksi.
Jos oikein ymmärrän, biolgit jokseenkin yksimelisesti sanovat, että nykykäsityksen mukaan äidin ja sikiön soluissa tämä yhä uudelleen toistuva alkion kehitysrata noudattaa informaatiota, joka on koodattu neljän aminohapon ketjulla ja muilla tavoin geenien sisältämään deoksiribonukleiinihappoon.
Toki monta elementtiä suuresta Miksi? kysymyksestä jää auki, mutta eiköhän Wienin tutkijajoukko ole osoittanut, että alkion kolme tasoa alkavat tietyssä vaiheessa sen keskikohdalla tuottaa raajaparit. Miksi? Koska ne on ohjelmoitu näin oikealla ajalla tekemään geenien sisältämää informaatiota noudattaen.
Luonnossa olevasta informaatiosta muistuttamalla Κέρβερος johtaa ajatuksiamme hedelmälliseen ja tieteellisesti mielenkiintoiseen suuntaan, jossa myös väijyy perustavia filosofia ja teologisia mustia aukkoja - ei mitään pieniä reikiä!
Teologinen kommentti
Minusta todella ihmeellistä ja suloista tässä on se, että seitsemän miljardin ihmisalkion kehityksen (dev) kohdalla ei ole kyseessä kloonaus! Jokainen alkio on ainutlaatuisen yksilön alku ja siamilaiset kaksosetkin eroavat toisistaan monessa suhteessa (niin sanotaan).
Raamattu kertoo, että Jumala tuntee meidät jokaisen nimeltä ja rakastaa jokaista luomaansa ihmistä.
Ja nyt -- näin sanoo Herra,Toki on totta, että Jesajan kautta Israelin Jumala puhuttelee tässä Jaakobia. Vaan olet varmaan kuullut ja lukenut monta kertaa Johannes 3:16?
joka sinut loi, Jaakob,
joka sinut muovasi, Israel:
-- Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut.
Minä olen sinut nimeltä kutsunut,
sinä olet minun.
Jes 43:1
Eivät vain uniikit sormenjälkemme, silmiemme väri ja muut biologiset tuntomerkit meitä yksilöi, vaan jokaisella meistä on myös - niin Raamattu ilmoittaa - uniikki henki, jonka Jumala on meihin puhaltanut ja jota Hän etsii toden teolla!
Vai luuletteko, että Raamattu syyttä sanoo: "Mustasukkaisen kiihkeästi hän halajaa henkeä, jonka on meihin pannut"? (Jaakob 4:5)
(Jaakobin kirjeessä mainittua kohtaa ei löydy Raamatusta. Tässä viitataan tavallisesti 2 Ms 34:14.)
Jotenkin tuntuu, että se "miksi" jää edelleenkin hämärän peittoon. Näissä tutkimuksissa ja arvattavasti yleensäkin "miksi" sanaa käsitellään lavean ympäripyöreästi. Onhan se totta, että solujen jakaantumisessa vaikkapa edellisen jakaantumisen seuraus havaitaan ikäänkuin "miksi"-vastaukseksi. Mutta kun sitä peliä jatkuu ja jatkuu molempiin suuntiin niin paljon, että käsityskyky loppuu ainakin nykytietämyksellä. Kiireisenä (oikeammin laiskana), en ole perehtynyt yksisoluisten eliöiden perimän yksinkertaisuuteen lainkaan, mutta, kuten Hannukin, voisin kyseenalaistaa tuota. Informaation lisäys on havaitusti täysin mahdollista perimän muutosten myötä - O.K. Toisaalta en tiedä, että onko jo ihan alkumetreillä tämä askarruttava informaatio ollut jo todella häikäisevän runsasta, vaiko vaan vaatimatonta.
VastaaPoistaNiin - ja mitä se informaatio sitten onkaan? Onko ihmisten termi "taantumus" myös biologista evoluutiota?
Evoluutiota tässa samassa sopassa pohtiessa täytyy todeta, ettei evoluutiolla ole suuntaa eikä tarkoitusta. Mielestäni termi on hyvin harhaanjohtava, jos "evoluutio" tai "kehitys"-oppi tarkoittaisi, mukamas, kansanomaista kehittymistä kohti parempaa ja uljaampaa. Jo olemassaolevasta informaatiosta evoluution erityisvoimat (hauska sana:-) sitten edellyttävät eri juttujen käyttönottoa selviytymiskamppailuissa.
Mitä kummaa se informaatio sitten onkaan ja onko se ollut jo alusta asti näin paljon variaatioita tuottavaa, kuten Hannun G-saarilla huomattiin.
Tässä on nyt jotain ristiriitaista ja kovasti selvittämätöntä, mikä ainakin itseäni askarruttaa.
Havaintoina voisi lisätä jutun juureksi eliöiden sukupuutot, torakoiden vähäinen muuttuminen ja äärimmäinen karujen olosuhteiden sietokyky, suvullisen lisääntymisen antama exponentiaalinen hyöty perimän muuttumisesta ympäristön katastrofaalisissa muutoksissa. (toisin siis kuin esim. Pekka väittää).
Dualismin merkitys.....
Mihin riisin jyvä tarvitsee isompaa kiintolevyä datalleen, kuin ihmiset konsanaan?
Näitähän riittää ...ja naturalismin keinoin monilla asioilla on loogisia ajatusmalleja, mutta totuushan se ei vielä ole.
Olet Kerberos tässä muissakin teksteissä tuonut värikkäästi esiin sen, miten paljon kysymyksiä meille nouseekaan luonnon ihmeiden edessä. Hyviin kysymyksiin tekisi mieli keksiä edes joku hyvä vastaus, mutta vähän änkäksi vetää.
PoistaJumala on salattu Jumala, se tulee mieleeni !
Evoluutiossa hämmästyttää se, miten hyvin se toimii. Minulla ei ole mitään teologista syytä vastustaa sellaistakaan ajatusta, että Jumala on luonut kaiken luonnonvoimien kautta - joita tiedekin voi tutkia. Mutta miten se evoluutio voi toimia noin hyvin??? Helpottaisi, jos Lamarck olisi ollut oikeassa. Jos hankitut ominaisuudet periytyisivät, jotkut asiat olisi helpompi ymmärtää. Mutta ei kuitenkaan kaikki.
Lueskelin tuossa vähän epigeneetiikasta, siinä on jotain samaa kuin Lamarckin pilkatussa teoriassa - paitsi että se onkin totta. Onkohan vielä jotain muutakin, mikä voisi jotenkin selittää, miksi elämä niin valtaisalla kekseliäisyydellä tunkee joka paikkaan, luo uusia aisteja ja ottaa mitä ihmeellisempiä muotoja!
Hyvän tuntuinen sivu epigenetiikasta
Poistahttp://learn.genetics.utah.edu/content/epigenetics/
Yksi ko. sivun jutuista käsittelee aihetta 'epigenetiikka ja periytyvyys'
http://learn.genetics.utah.edu/content/epigenetics/inheritance/
Koetinkin sanoa että kerbe vie ajatuksia hedelmälliseen suuntaan. Täytyy epigenetiikkaa koettaa oppia, kiitos hyvästä v-l inkistä
VastaaPoista