Intelligent Design on yksiselitteinen englannissa ja tarkoittaa älykästä ...a.
Englannin design on suomenkielessä pikemmin muotoilu kuin suunnitelma.
Voimme sanoa "God designed ameba" ja kääntää sen "Jumala suunnitteli ameban"
Voimme sanoa "God planned ameba" ja kääntää sen "Jumala suunnitteli ameban"
Näetkö merkityseron!
Toteutuuko omassa elämässäsi Jumalan suunnitelma? (plan)
Onko peukalosi Jumalan suunnittelema? (design)
---
Edellisessä blogitekstissä katsoin sanatarkkaa Otto Mannisen komitean kirkkoraamattua vuosilta 1933 ja 1938. Siellä ei ole lainkaan ilmausta "Jumalan suunnitelma", suunnitelma esiintyy vain kahdesti ja liittyy ihmisten puuhiin.
Sen sijaan komitea käytti heprean kannalta tarkkaa - mutta vanhentunutta - suomenkielen sanaa "aivoitus".
Raamatun ajan ihmisillä ei ollut mitään käsitystä aivojen merkityksestä. Sotatantereelle niiden nähtiin valuvan, harmaata massaa.
Ajattelu on Raamatussa "sydämessä" ja näin "Jumalan sydämen aivoitukset" merkityshirviö.
Raamatun tekstit ovat tässä varsin rikkaat ja edellinen blogitekstini on tarkoitettu avuksi sille, joka tahtoo tarkemmin asiaan perehtyä. Varmaan löydät myös kohtia, jotka ovat minulta jääneet huomaamatta.
Summa summarum
Intelligent design on selkeä englanninkielinen tekninen termi.
Älykäs suunnittelu on epämääräinen suomalainen termi, joka voi johtaa aivoitukset vikateille.
"Onko peukalosi Jumalan suunnittelema? (design)"
VastaaPoistaTähän tosiaan "design" sopii huonosti jos ajatellaan vain pelkkää peukaloa. Peukalo on ihan luontevaa nähdä pitkän kehityksen tuloksena, jossa on tärkeänä osana puristusotteen mahdollistaminen. Apinoille sillä oli merkitystä puussa liikkumisessa, meille myös muuten.
Mutta jos ajatellaan evoluutiota kokonaisuutena ja siihen liitttyen geenien hienoa ohjausjärjestelmää joka näyttää olevan yksi avaintekijä evoluution mahdollistajana - eikö tähän kokonaisuuteen sana "design" sovi jo paremmin?
Edelläolevaan täydennys väärinkäsityksten välttämiseksi, joita pakkaa tulemaan aina jos se vaan on mahdollista (Murphyn laki) - en siis tarkoita että 'geenien ohjausjärjestelmä' olisi luotu kerralla.
PoistaMitä väliä sillä on, MITEN jokin on tuotettu? Hitaasti, nopeasti, teollisesti vai käsityönä?
PoistaEsimerkiksi Marimekon tuotteet ovat Designiä, suunniteltuja juttuja. Suunnittelija on ne ensin piirtänyt ja mallintanut. Toteuttajien ongelma on se, miten se suunnitelma aikanaan materialisoidaan. Sama pätee biologiaan. Jos Jumala on jotain suunnitellut, on ihan sama, miten se materiatasolla on muodon ottanut. Merkityksellistä on se, kuka designeri on. Eli se, kenen kuva vaikkapa ihmisteoksessa näkyy designerin signeerauksena.
Selitän mitä tarkoitin tuolla "- en siis tarkoita että 'geenien ohjausjärjestelmä' olisi luotu kerralla."
PoistaAjatuksissani oli varmaankin Behen 'palautumaton monimutkaisuus'. Eikös se kuulosta joskus tältäkin: Jotta joku uusi ominaisuus tuottaisi valintaetua, sen pitää olla 'valmis'. 'Valmiiksi' tuleminen vaatii monta ajallisesti lähekkäistä mutaatiota samaan suuntaan, muuten välimuodot karsiutuvat pois. Ja tähän on tarvittu Intelligent Designerin puuttumsta asiaan, se olisi muuten liian epätodennäköistä. (Behellä saattaa kyllä olla muitakin versioita asiasta). Mutta koska halusin korostaa sitä, että geenien muodostama järjestelmäkin on voinut kehittyä hitaasti askel kerrallaan, niin että jokin evoluutioteoriaan sopiva reitti on voinut olla, siksi sanoin noin.
Itse asiassa uskon tuohon Intelligent Designeriin. Mutta pidän Häntä jopa niin intelligenttinä, että Hän on voinut luoda kaiken evoluutioteoriaan hyvin sopivien pienten vähittäisten kehitysaskelien kautta, ilman että on tarvinnut matkalla 'korjailla'.
Ja lopuksi vielä: En siis halua ilmoittautua evoluutioteorian vastustajaksi kuten ID väki. Mielestäni ID linja on liian ehdoton tuossa asiassa. Mutta toisaalta, jos sanon olevani evoluutioteorian kannalla, en ole aivan varma minkälaista evoluutioteoriaa kannatan. Asioita ei ole loppuun asti selvitetty, eikä edes kovin lähelle. Ja sitä, miten Jumala lopulta ohjaa, ylläpitää ja vaikuttaa emme voi koskaan määritellä. Kannatan kuitenkin ihan normaalia tieteelistä tutkimusta.
"Design" tuo mieleen jotain hyvin tarkkasti ja yksityiskohtaisesti suunniteltua, ainakin keskustelumme aihepiirissä.
VastaaPoistaKyllä täytyy tunnustaa, että on kiusaus nähdä tällaisiakin asioita maailmankaikkeudessa, sen peruspalikoissa.
Sitten voidaan myös nähdä toisentyyppistä Jumalan suunnitelmaa kaikessa, johon sopii paremmin "plan"
Outoa keskustelua. Kumpikaan teistä ei liene insinöörialoilta. Vaikea on tehdä eroa sen välillä, mitä design ja plan tarkoittavat verbeinä. Monessa tapauksessa ne ovat synonyymejä, joissain tapauksissa eivät.
VastaaPoistaSuunnittelualoilla design tarkoittaa substantiivina muuten jotain muotoilullisesti mietittyä, yleensä kolmiuloitteista (3D) asiaa. Plan tarkoittaa 2D-suunnitelmia, kuten vaikkapa rakennusten pohjapiirrosta tai vaatteen kaavaa.
Olen samoilla linjoilla Anonyymin kanssa sanojen merkityksissä. Itse vertaisin vaikkapa arkkitehtiä ja insinööriä. Arkkitehti luo (!) ajatuksen ja insinööri toteuttaa sen esim. graafisen esivamistelun (plan).
PoistaAvaukseen liittyen mielestäni alkuamerikkalainen esitysmuoto on mainio ja kotomainen kännöksemmekin on mainio, kun kyseessä on Jumalan saattaminen vaikkapa kouluopetukseen jne.
"Älykäs suunnittelu on epämääräinen suomalainen termi, joka voi johtaa aivoitukset vikateille."
Esittämässäni alkuperäistarkoituksessaan tämä on erittäin kuvaava termi yliluonnolliselle asialle, mikä verhotaan tieteen hämyiseen verhoon.
Älykäs suunnittelu! (sisältää Jumalan,mutta ei sitä suoraan kerro) tästähän on kyse ja sanonta kertoo sen niin hyvin, etten tiedä voisiko paremmin sen kertoa? Ja tarkoitus tavallaan onkin johdattaa aivoitukset vikateille.
Oho, enpä tullut ajatelleeksi kielellisen ilmaisun reaaliteettejä, ei välttämttä kuvata todellisuutta! Kiitos Anonyymi ja kerberos, oliskohan tämä sitä sosio-lingvistiikkaa :-)
PoistaSosiolingvistiikkaapa hyvinkin.
PoistaPuuh...puuuh.... sormia puhaltelen, kun on joku näpäyttänyt sormilleni joskus aiemmin tarpeettomista kannanotoista keskusteluissa. Sosiolingvistiikkaa tuokin ja kokonaisuuden huomioimattomuutta minulta.
Oppia siis ikä kaikki :) - hienoa - ja tuntuu, että järkevissä argumenteissa on niin painavia asioita, että ne myös hyväksyy.
Tämä siis kielellisten asioiden käyttämisessä sopivasti huomioiden kyseessä oleva kohderyhmä.
Ei varsinaisesti nyt keskusteltavaan asiaan liity, mutta julkituon näkemykseni sosiolingvistisessä mielessä ateismista.
Allekirjoitan edelleenkin näkemykseni ateismin merkityksestä ja sisällöstä, että se nyt on vaan uskomattaolemista Jumalaan tai jumaliin ja voin myös keskustella asiasta laajemminkin (inttämistä - ehkä?).
Toisaalta Anonyymin aikaisemmassa keskustelussa esiintuoma ateismin kokonaisvaltainen merkitys ei ehkä olekaan niin yksioikoinen asia, mitä mieltä itse olen ollut.
Ateismi sanana on perin yksioikoinen ja helposti tulkittava, a-teismi, mutta onhan tällaiseen käsitykseen päästessä oltava runsas näkemys kyseessäolevaan asiaan. Ei se tietysti uskomista ole, mutta asia liitty maailmankatsomukseen, mitä Te, filosofisemmat, voisitte jatkaa vaikka kuinka pitkään. Ateismilla on löydettävissä historiaa, joskin tuo historia ei ole itsessään rajattu ateismikäsitteeseen. Ateismi on myös periytyvää perheyhteisöissä. Ateismiin liittyy toimintatapoja suhteessa uskontoihin vaikkapa ristiäiskirkkoon menemättä jättäminen, mutta perhejuhlaan osallistuminen. Ateistin on pakko peilata omaa näkemystään vallitsevaan toisenlaiseen näkemykseen ja perustella itselleen oma maailmankatsomuksensa.
Ateistisia viiteryhmiä sosiaalisessa mielessä on lukuisia (sekularismin alueella) ja jos ateisti arvostaa ja kunnioittaa tällaisia ryhmiä, niin jonkinlaista kategoriointia tällöinkin tapahtuu minäkuvaa rakennellessa.
Ateistismi sisältää siis paljon yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ja henkilökohtaisia osa-alueita, mitä ei joka ateistipoika (-tyttö) ole valmis myöntämään.
Taisi tämä silti jo ylittää lingvistiikan ja mennä tuonne filosofian puolelle?
Ehkä tähän lingvistiikkaan nojaten voisi saada jotain irti myös Tapsan höperöinneistä naturalismin merkityksessä, koska käsitämme tuon sanan tyyten väärin - tai tokkopa sittenkään :)