Älykäs virus!

Bacteriophagus myoviruksen rakenne
kuva wikimedia

Virukset ovat elämän yksinkertaisimpia muotoja ja aivan siellä orgaanisen / epä-orgaanisen rajamailla. Niin pieniä, että niitä voitiin vasta elektronimikroskoopin keksimisen jälkeen nähdä.

Vaan eikös olekin hienosti suunniteltu olio aivan jonkun robotin näköinen piirroksena ja melkein tuon näköinen mikroskoopinkin näytössä. Minusta kuuluisan bakteerimoottorin luokkaa oleva näyttö Intelligent Design tosiasiasta luonnossa!

Virus ei vain näytä suunnitellulta, sillä tämä mitättömän pieni peto osoittaa erittäin älykästä käyttäytymistä bakteereita saalistaessaan.

Isän Jumalan luomistyön nerokkuus näkyy näin jo elämän yksinkertaisimmalla tasolla. Tässä näkyy samalla myös luontoon niin syvälle ulottuva armoton taistelu elämästä ja kuolemasta, selviytymisestä olosuhteissa, Jumalan työ, joka on luonut kissan leikkimään hiirellä Darwinin ongelmaa muistaaksemme.

Bacteriophages viruksen strategia
kuva Modern Biologoy.(1972), s.238,

Bacteriophages virusten nimi tulee kreikasta, bakteerion (sauva) ja phagos (syöjä).
[Vertaa sargofagi, sarks liha ja phagos syöjä eli lihansyöjä!]

Kuvassa näemme bacteriophagus viruksen taistelustrategian. Annetaan tässä sille suomalaiseksi nimeksi bakteerinsyöjä.

1. Pahaa aavistamaton bakteeri siinä kellii elämästä nauttien.

2. Katala bakteerinsyöjä asettuu bakteerin pintaan pyrstö alaspäin ja tarttuu siihen lujasti pienillä koukuilla. Pyrstössä oleva syövyttävä entsyymi alkaa kaivertaa uhrin pintakuoreen reikää.

3. Porattuaan aukon solun seinämään bakteerinsyöjä toimii kuin panssarisingon teräkseen reiän tekevä kartioammus. Se ruiskaisee kouristumalla nupissa olevan DNA:n uhrinsa sisuksiin. Hyökkäävä virus on sen jälkeen tehtävänsä täyttänyt ja kuolleen sotilaan tyhjä kuori jää sojottamaan tuomitun bakteerin pintaan.

4. Muutamassa minuutissa bakteerinsyöjän ampuma DNA löytää saaliin sisuksissa päämajan. Se tuhoaa siellä kohteensa DNA:n asettuen itse sen paikalle! (Miten? kyllä siitäkin varmaan jo jotain tiedetään). Uhrin oma lisääntymiskoneisto alkaakin tuottaa bakteerien sijasta uusia bakteerinsyöjiä. (Virus ei kykene itse lisääntymään, siltä puuttuu siihen tarvittava koneisto)

5. Pian uhrin sisällä kuhii 200-300 vastasyntynyttä bakteerinsyöjää.

6. Bakteeri ei kestä hyökkäyksen aiheuttamaa sisäistä painetta, se kuolee, sen seinämä murtuu ja yhden kamikaze hyökkääjän ansiosta ympäristöön leviää nyt satoja bakteerinsyöjiä.

Kaaviossa kuvattu hyökkäys kestää noin 45 minuuttia. Miljoonia bakteereita sisältävä asutus (colony) voi tuhoutua muutamassa tunnissa bakteerinsyöjien lisääntyessä nopeasti kasvavalla vauhdilla.

Eikö ole merkillistä luonnon viisautta virusten tasolla!

Eikä noissa bakteerinsyöjien nupeissa ole mitään aivojen tapaistakaan, on vain RNA tai DNA. Siitä huolimatta niillä on hallussaan erinomaisen vaarallinen ja tehokas hyökkäyssuunnitelma, jota ne elämän alusta asti ovat noudattaneet hyvin tuloksin!

Vastaansanomaton ID
Viruksilla on monia muitakin strategioita, mutta tämä havainnolistaa sen, mitä tahdon sanoa - Intelligent Design, älykäs suunnittelu, on näkyvissä kaikessa Jumalan luomistyössä.

Emme silti saa vaatia, että Jumala otetaan mukaan tieteelliseen selitykseen, kuten ID liike epäsuorasti tahtoo tehdä.

Uurastaessaan tieteellistä työtään omassa hiekkalaatikossaan biologit puuhaavat sellaisen aineiston kanssa, jota voidaan tutkia ja havainnollistaa ja kokein testata. Jumala on tutkimaton.

Äärimmäisen merkittävää työtä he tekevätkin! Jotkut biologit näkevät työssään myös Jumalan suuruuden luonnossa, toiset eivät. Usko ei ole jokamiehen.

(Bacteriophagos oli löytämisensä jälkeen pitkään lääketieteen tutkimuksessa, kun haluttiin selvittää, voitaisiinko niiden avulla taistella bakteeri-infektioita vastaan. Vaan tehtävä osoittautui liian hankalaksi useastakin syystä. Ehkä jonain päivänä ihminen voi hyödyntää bakteeriensyöjien nerokasta systeemiä taistelussa bakteeri-peräisiä sairauksia vastaan. Luulen että niin vielä tapahtuu.)

____

tekstini perustuu lytic cycle osalta jo vanhaan, mutta amerikkalaisittain hyvin selkeästi kirjoitettuun biologian oppikirjaan, J.H. Otto, A.T. Towle, Modern Biology. New York (1972)