"Savupiippusieni" Aplysina archeri kuva wikimedia |
Discovery.com kertoo tuoreesta tutkimuksesta, joka esittää - pähkinänkuoressa sanoen - että sienet (sponges ei fungus eikä mushrooms!) tuottavat 650 miljoonaa vuotta sitten happea syvään mereen mahdollistaen monimutkaisemman elämän kehityksen.
Katso ja lue tästä linkistä
Happi on luonnontutkijoiden ja elämän historian teorioiden tärkeä aine, alkava ilmakehä yhteyttävien sinihappobakteerien kärsivällisen työn tuloksena ja nyt tutkimuskohteena syvän meren hapettaminen maailman "vanhimmilla eliöillä".
Happihyppy, elämän edellytys!
ID linjalla tämä on oiva esimerkki "sienieläimet tuovat happea syvään mereen suunnitelmana tehdä monimutkaisempi elämä mahdolliseksi. Naturalistinen tiede ei tätä pysty näkemään, älykästä suunnitelmaa"
VastaaPoistaJohon ateisti saattaa sanoa "sienieläimillä ei ole mitään suunnitelmaa tai tarkoitusta, ne vain ovat ja tuottavat happea. Näin ne luovat ilman mitään sen suurempaa suunnitelmaa olemassaolollaan uuden lokeron elämän kehityksen asutettavaksi"
Eikö niin?
Mitä tähän sanomme?
PoistaToistamme taas, luonnossa näkyy ylettömän älykäs suunnittelu, mutta emme voi sitä ottaa tieteen selitykseen mukaan. Se ei lisää mitään.
Tostamme taas, tieteen saavuttama tieto elämän historiasta ei nojaa Jumalaan, mutta se ei millään tavoin todista, että Jumalaa ei muka ole. Aukkojen Jumala, joka ajetaan nurkkaan teta lisäten, ei ole Raamatussa itsensä ilmoittava todellinen Jumala, vaan ihmsten kuvitelma.
Ei lisää mitään on huono ilmaisu.
PoistaSienistä kertova artikkeli nimenomaan pohtii, mikä niiden rooli, tarkoitus, on ja miten ne ovat osa elämän suurta tarinaa, aivan alussa ediacaran vaiheessa.
Eikö niin?
Suunnitelma termiä ja ajatusmalla he eivät tässä silti edusta. Senillä on mielekäs rooli tapahtumaketjussa, ja teoria johtaa luonnontiedettä eteenpäin asian selvittelyssä,
Mukavia otuksia. Sienieläimet ja kampamaneetit kilpailevat näemmän kovasti vanhimman eläinryhmän asemasta! Vuonna 2013 tehdyt geenitutkimukset puolsivat yllättäen kampamaneetteja vanhimmaksi, mutta sitten tässä 2014 artikkelissa taas vedotaan tuohon happijuttuun ja haluttaisiin tietää olisivatko kampamaneetit pärjänneet vähällä hapella kuten sienieläimet ...
VastaaPoistahttp://www.newscientist.com/article/dn25067#.Ux9nw4UZfIY