Minä olen katsonut sitä työtä, minkä Jumala on antanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa.On sitä ennenkin ihmetelty ja tultu tietämään (oivallettu)!
Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.
Minä tulin tietämään, ettei heillä ole muuta onnea kuin iloita ja tehdä hyvää eläessänsä.
Mutta jokaiselle ihmiselle on sekin, että hän syö ja juo ja nauttii hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, Jumalan lahja.
Minä tulin tietämään, että kaikki, mitä Jumala tekee, pysyy iäti. Ei ole siihen lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Ja Jumala on sen niin tehnyt, että häntä peljättäisiin.
Mitä nyt on, sitä on ollut jo ennenkin; ja mitä vasta on oleva, sitä on ollut jo ennenkin. Jumala etsii jälleen sen, mikä on mennyttä.
Saarnaaja 3:10-15
Mutta väkevästi Saarnaaja sanoo
"mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua."
Onko hän siis agnostikko, joka päättelee, että emme voi pohjimmiltaan luomisen asioita ymmärtää?
Ehkä kreikkalainen termi ei sovi Lähi-idän mietiskelijään, voi antaa vääriä assosiaatioita.
Mutta nöyryyttä hänellä on Luojan edessä ja kyky tunnustaa ihmisen rajallisuus, yhtä ja toista tulemme meille annetussa elämänajassa tietämään - kuten hän kertoo itse - mutta taitaa jäädä joitain kysymyksiä avoimiksi.
Lue koko Saarnaaja 3 - se on upea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti